Kun arki jyrää

Mihin katosi yli vuosi elämästäni? Luulin pitäneeni vain pikku tauon blogin muutenkin harvasta päivitysrytmistä. Mutta elokuussa 2012 lomien jälkeen arki näköjään alkoi ja vei mennessään. Ruuhkavuosien käsite on kulunut, mutta allekirjoitan ajatuksen. Maanantaisin et ehdi kissaakaan sanoa kun on jo perjantai, ja jotenkin ne viikonloputkin vain viuhahtavat ohitse. Ei silti. Eletty on, onneksi! Nautin arkiaamuina siitä pienestä hetkestä, jonka varastan kiireeltä istuen lapset kainalossa sohvalla lastenohjelmia tuijottaen. Ihan rauhassa. Sen jälkeen päivissä on vauhtia. Töissä on hauskaa, haastavaa ja joskus hermoja raastavaa - mutta joka tapauksessa aivan mahtavaa. Kävimme Alpeilla hiihtolomalla. Juoksin puolimaratonin keväällä. Kesälomalla tavattiin ystäviä ja reissattiin siellä täällä. Rakennettiin patio. Rapujuhlittiin. Osallistuin elämäni ensimmäisiin ratsastuskisoihin syksyllä. Neiti 7v aloitti koulun ja partion. Herra 4v. osaa kohta kaikki numerot ja kirjaimet. Mies ravaa erilaisissa urheiluharrastuksissa entiseen malliin. Ystävien tapaamisellekin yritetään raivata arjen keskellä aikaa, vaikka se vaatii joskus tuskaista kalenterikoordinaatiota. Nyt odotellaan talvea. Ihanaa, lumista talvea. Ensilumi vielä odotuttaa itseään,ehkä jo huomenna?