Mattopyykillä

On kummallista, miten pienistä jutuista voi tulla isoja muistoja mieleen. Kävin tänään pesemässä pitkään varastossa likaisina maanneet matot. Juuriharjan ääni räsymatolla ja mäntysuovan tuoksu veivät minut oikopäätä takaisin lapsuuteen ja mummon mökille, jossa matot kesäisin pestiin laiturilla. Muistan kaislojen huminan siinä laiturin vieressä, auringon porotuksen ja sen miten polvia kolotti, kun kökötti polvillaan jynssäämässä mattoja juuriharjalla. Nykyään ei tarvitse kököttää, eikä mäntysuopa päädy suoraan järviveteen. Yhtä hyvän mielen matonpesusta silti sai edelleen. :)

Matkailu avartaa

Kesälomamatkalla käveltiin pitkin Tukholmaa ja paljon. Miten mahtavan paljon neiti 5v jaksoi jo kävellä, ja miten reippaita pienet matkalaisemme olivat! Kotimaisemista poistuessa lasten kasvamisen huomaa jotenkin selvemmin. On ihana huomata, miten mainiosti kohta 2v ja 5v jo leikkivät keskenään, ja kuinka hauskaa heillä on. Illalla pienet muruset kuukahtivat rättiväsyneinä ja lomalikaisina siskonpetiin, ja aamulla taas mentiin. Mahtava loma!

Aamuhetken taikaa

Kesäaamun tuoksu, pehmeä auringonvalo, linnunlaulu, paljaiden jalkojen tuntu viileää lattiaa vasten eikä mitään kiirettä. Ihana kesä!