Matkantekoa

Mietin viime mummolareissulla, miten nopeasti aika kuluukaan. Viime vuonna vajaan 300km:n automatkat olivat yhtä jännitysnäytelmää kun odoteltiin milloin arvon herra vauva herää uniltaan, ja osuuko karjunnan aloitus lähellekään lähintä huoltoasemaa. Nyt 1-vuotias matkailee jo mitä mainioimmin. Automatkustamisesta voi nauttia taas silloinkin, kun lapset ovat hereillä!

Pakkaspäivien parhautta

Helmikuun alku on ollut hyisen kylmä, mutta samalla huikaisevan kaunis. Puut notkuvat lunta ja hanki kimaltelee auringonpaisteessa. Ja me ulkoillaan! Herra 1v-kin on oppinut kävelemään hangessa kupsahtelematta, ja kipittää oitis ovesta ulos päästyään kohti lumikasojen liukumäkiä. "Mäkkee, mäkkee". Mikä ihana talvi!

Lumisilla rinteillä

Neiti neljävee on oppinut laskettelemaan. En tiedä kumpi nauttii kauniista, tasapainoisista aurakäännöksistä aurinkoisissa rinteissä enemmän, niitä tekevä tytär vai perässä vahtia pitävä äiti.

Herätys 6:20

Lapset herättivät tässä yhtenä aamuna klo 06:20. Olin ensin kiukkuinen, sitten tajusin että moni herää siihen aikaan joka arkiaamu. Hetkessä iloitsin yleensä hyvin nukkuvista lapsistani.